Kulttuuritapahtuman sisäinen viestintä

Kulttuuritapahtuma kuten myös eri organisaatioiden ja yritysten viestintä tarvitsee tuekseen viestintäsuunnitelman. Viestinnän suunnittelua on hyvä miettiä myös etukäteen ja hyvissä ajoin, varsinkin silloin, jos työryhmä on suuri ja eri tekijät eivät ole jatkuvassa yhteydenpidossa toisiinsa. Jotta tieto kulkisi sujuvasti ryhmien välillä, on eri tehtäviin saatava oikeat ihmiset saattamaan tietoa eteenpäin tiimien sisällä ja välillä. Roolien kartoitus tulee tärkeäksi osatekijäksi yleisötapahtuman viestinnän suunnittelussa. Projektilla on hyvä olla varsinainen projektiryhmä ja sen sisällä omat roolinsa. Ryhmän jäsenet luovat yhdessä työskentelylle pelisäännöt ja huolehtivat kokonaisvaltaisesta tiedottamisesta muille työryhmään kuuluville. Isoissa produktioissa on tärkeää, että kaikki työryhmän jäsenet tutustuvat toisiinsa, jotta kokemuksia voitaisiin jakaa ja ihmiset pääsisivät tutustumaan toisiinsa myös yksilöinä. On tärkeää, että ryhmä yhdessä kartoittaa projektin kokonaisluonteen ja sen arvot.
Informaation jakaminen mahdollisimman helposti työryhmälle onnistuu erilaisten palavereiden ja kokousten järjestämisen kautta. Yhteisessä tilaisuudessa, missä kaikki työryhmän jäsenet ovat paikalla, voidaan helpoiten käydä epäselvät asiat läpi ja saada aikaan avoimempaa keskustelua. Muut kuin projektiryhmässä toimivat henkilöt on otettava myös huomioon sisäisessä viestinnässä. Koko työryhmällä olisi hyvä olla tiedossa se tieto, mitä jaetaan eteenpäin esimerkiksi toimittajille. Useamman sadan henkilön työryhmän tiedottaminen on haasteellista, kun joutuu miettimään mitä kautta tiedon saa parhaiten perille ja keitä henkilöitä ryhmästä joku tietty informaatio erityisesti koskee. Suuren työryhmän tiedottamisessa on melkein mahdotonta välttää epäselvyyksiä tai pieniä asiavirheitä. Asiat ovat kuitenkin aina korjattavissa.
Tapahtuman jälkipuiminen on myös tärkeä osa sisäistä viestintää. Tiedottaminen kannattaa hoitaa mahdollisimman pian, koska asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on tärkeää, jotta mukana olleet jäsenet saisivat näkökulmia omaan ammatilliseen kehitykseensä. Palautteen antamisen lisäksi yhtä tärkeää on myös kiittää työryhmän jäseniä suullisesti yhteisessä tilaisuudessa tai vaikkapa kiitos kirjeitse. Erilaiset huomionosoitukset osana sisäistä viestintää motivoivat työntekijöitä, oli kyse sitten kulttuuritapahtuman järjestämisestä tai mistä tahansa työyhteisön toiminnasta.

Kulttuurituottaja ja tiedottamista koskeva lainsäädäntö

Tiedotustoiminnan perus edellytykset rakentuvat hyvän viestintäsuunnitelman ja tiedotusta koskevan lainsäädännön varaan. Yhteisön edustajien tulisi myös määrittää toimintansa periaatteet sekä olla tietoisia niistä lakien säädöksistä ja määräyksistä, jotka tulee ottaa huomioon tiedottamisessa. Erilaisiin rahoitusehtoihin voi liittyä myös tiedotusvelvotteita. Näitä sääntöjä ei ole määritelty pelkiksi ohjeiksi, vaan niitä tulisi noudattaa, jotta vältyttäisiin mahdollisien lisäselvityksien tekemiseltä tai pahimmassa tapauksessa tukirahan menetykseltä.
Tärkeimpiä yhteisöjen viestintään liittyviä lakeja lyhyesti esiteltynä. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetyssä laissa perusperiaatteena toimii lähtökohta, jonka mukaan kaikki viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, ellei toisin säädetä. Laki antaa yksilöille myös mahdolllisuuden valvoa julkista valtaa ja julkisten varojen käyttöä. Hyvän hallinnon sekä oikeusturvan edistämistä hallintoasioissa märää hallintolaki. Lain tarkoitus on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Yhteistoimintalainsäädäntö eli YT-laki on merkittävin laki, jos ajatellaan eri yhteisöjen sisäistä viestintää. Laki pyrkii lisäämään työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikalla tehtyihin päätöksiin ja työolosuhteisiin. Samalla pyritään myös kehittämään yrityksen toimintaa. Painovapauslaki lyhykäisyydessään liittyy yleiseen sananvapauteen, jonka mukaan jokaisella on oikeus julkaista painokirjoituksia, viranomaisten sitä ennalta estämättä, mikäli voimassa olevia lainsäädöksiä noudatetaan. Henkilötietolaki toimii yksilön henkilötietojen suojana turvaamassa yksityisyyttä ja yksityiselämää. Se edistää myös hyvän tietojen käsittelytavan kehittämistä ja noudattamista. Lain säädökset tulee ottaa huomioon esimerkiksi erilaisia henkilötietorekisterejä laadittaessa. Tekijänoikeus kysymyksissä tekijänoikeuden loukkaaminen on rangaistava teko. Tekijänoikeuslaki suojaa teosta, joka voi olla mm.valokuva, äänitallenne tai radio-ja tv-lähetys. Teokseksi määritellään itsenäinen, tekijänsä luovaan panokseen pohjautuva teos. Teoksien kopioiminen ilman tekijänsä myöntämää lupaa, on lainvastaista.
Näiden lakien lisäksi tiedottajan työssä voi ilmaantua myös muita huomioitavia lakeja. Tiedottajan tulisikin ottaa mahdollisimman hyvin selvää omalla toimialallaan tarvittavista lainsäädännöistä.

Ulkoinen viestintä

Ulkoisen viestinnän siivittämänä aiheena oli tänään median rooli maailmankuvan muokkaajana. Median vallan yhteiskunnassa tunnetusti tiedetään olevan merkityksellinen. Media valvoo yhteiskunnan ja päätöksentekijöiden toimintaa, pitää kansalaiset ajantasalla päivän polttavista uutisista siis. Yhteisön on viestittävä itsestään jatkuvasti ja säännöllisesti, jotta medialla olisi aineksia itsensä ilmaisuun. Yhteisön on siis tultava toimeen median kanssa, jotta vuorovaikutusta syntyy ja sitä voidaan pitää yllä. Eri mediat kilpailevat jatkuvasti kekskenään; nopeudella, asian käsittelytavalla tai syvyydellä. Uutiskynnykset ja vaativuustasot vaihtelevat eri tiedoitusvälineiden mukaan; uutiskriteerit, viestimien luonne, toimituksen resurssit, toimittajan arvomaailma, puheenaiheet jne. vaikuttavat siihen minkälaiset jutut läpäisevät uutiskynnyksen. Median mahtava valta.. Lyhykäisyydessään päivän anti oli tässä.

Tuottaja käärii rahat vai hihat-seminaari

Tänään oli luvassa jännittävä ja odotettu seminaari. Puhujiksi oli valittu alan konkareita ja mukaan mahtui niin historiallisia läpileikkauksia tuottajan ammattikuvan muodostumiseen kuin uskomattomia tarinoita siitä, mitä tuottajan työ voi pahimmillaan käytännössä olla. Lähes kaikkien luennoitsijoiden puheita siivitti yksi vallitseva ja nykyaikanakin hyvin trendikäs aihealue: luova talous ja sen innovaatiot. Tämän kautta peilattiin monta asiaa ja tuntui, että myös tämä oli se ydinseikka, joka lopulta tuli esille merkittävänä tekijänä kulttuurin ja taiteen kehityssuunnissa.
Tuottajan työlle tulee olemaan tulevaisuudessa tarvetta, minkä kuuleminen tietenkin ilahduttaa tuottaja-opiskelijana. Ainut ongelma on vain vallitsevien kehityssuuntien hyväksyminen. Taiteen ja viihteen sekoittuessa toisiinsa, esittävän kulttuurin tuottaminen muuttuu yhä teollisemmaksi. Pelkäänkin, että taide muuttuu ennakkoluulottomaksi ja rohkeita rarkaisuja ei uskalleta enää tehdä. Yritysten tarpeet asetetaan etusijalle ja taiteellinen vapaus sekä pahimmassa tapauksessa luovuus kuolee. Vaikka taiteen sisältöihin ei pyritäkään puuttumaan, voiko silti ihan täysin aina luottaa siihen, että uusi, luova innovaatiokulttuuri ei syö taiteellista vapautta. Toki immateriaalisten tuotteiden, palveluiden ja arvojen esiin nousu on ilahduttava uusi ilmiö, mutta sen toteutuminen markkinatalouden ehdoilla ei ainakaan itseäni juuri miellytä. “Rahan vallan”-ajatus voi tässä ajassa kuulostaa vanhoilliselta, mutta ei suinkaan täysin unohdettu ajatus.
Paljon ajatuksia jätti tuo seminaari ja pohdittavaa omaa ammattikuvaa rakentaessa. Onneksi on monta tietä mille kääntyä, jos tämän hetkiset trendit ja villitykset ei miellytä. Hyvä senimaari oli se silti!

Kulttuurituottaja tiedottajana

Tiedonvälittäjinä tuottaja ja tiedottaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Ainakin näin oletetaan usein asioiden olevan. Tuottajan työn pääpaino on taloudellisissa ja resurssikysymyksissä, mutta suhteeessa tiedottajaan tuottajan etuna voi olla ns. salaisen tiedon hallussapito. Tuottajan ja tiedottajan välinen kommunikointi on siis tärkeää, koska tuottaja määrää loppukädessä suunnan ja tiedottajan vastuulle jää totetus. Tosin, varmasti on olemassa lukuisia eri variaatioita erilaisista tuottaja-tiedottaja yhteistyösuhteista, jotka on saatu toimiviksi. Kuten missä tahansa työyhteisössä yksi tärkeimmistä seikoista on varmasti saada tiedon kulku mahdollisimman vaivattomaksi työyhteisön sisällä.
Tutkimme myös erilaisia kuvapalveluita tarjoavia medioita ja ryhmässäni tarkastelun kohteena oli alloverpress.fi-niminen sivusto. Alloverpress oli painottunut lähinnä julkkiksista otettuihin lehtikuviin. Sivuilla pystyi selamaan kuvia ja tilaamaan kuvauspalveluita, lähinnä eri medioiden tarpeisiin, luulen..miksei myös yksityiseen käyttöön, jos vain rahaa löytyy tarpeeksi.

Johdanto tiedottamiseen

Sukellettiin tiedottamisen maailmaan yhteisöviestinnän ja joukkoviestinnän näkökulmia tarkastellen. Joukkoviestimet ja eri organisaatiot tekevät yhteistyötä, vaikka niiden intressinä ei ole edesauttaa menestystä puolin ja toisin. Molemmat haluavat luoda asioista jäsenneltyä ja tuotuuden mukaista kuvaa yhteisölleen. Tässä mielessä yhteistyön on hyvä olla mutkatonta ja helppoa, jotta molempien tahojen on vaivatonta tarvittaessa lähestyä toisiaan. Viestinnän tutkimuksessa on kaksi koulukuntaa: prosessi- ja semioottinen koulukunta. Itse olen kiinnostunut erityisesti semioottisesta viestinnän tutkimuksen mallista. Merkkien ja merkityksien tuottaminen ja eteenpäin siirtäminen on mielenkiintoinen tapahtuma lähettäjän ja vastaanottajan välillä.
Viestintä on valmiustilassa olemista ja tottahan se onkin. Eri viestintätilanteissa toimimme ja käytämme erilaisia toimintatapoja. Ennakoimme tilanteita, suunnittelemme niitä etukäteen tai käytämme tuttuja ja turvallisia rutiineja. Vaikka sitä ei yleensä tule ajatelleeksi, niin viestintä on yleisesti tuomittu epäonnistumaan tilanteesta riippumatta. Niin se vain on, muuttujia on liikaa, jotta prosessi olisi menestyksellinen alusta loppuun saakka.

 Tuotteistaminen osa.2

Ensimmäisellä tuotteistamistunnilla saimme tehtäväksi laatia tuotekuvauksen valitsemastamme tuotteistetusta ilmiöstä. Ryhmäni valitsi tanssija Tero Saarisen nykytanssi ryhmän. Siitä oli helppo tehdä, koska taiteilija oli jo ennestään tuttu ja tiesin, että tuotteistamista oli aikaisemmin käsitelty ryhmän kohdalla. Esittelimme tänään tuotoksemme muille ryhmille. Muut olivat vallinneet myös hyviä aiheita, kuten Mars Voltan uuden levyn, mikä tietenkin kiinnosti itseäni eniten. Meidän esittely meni mielestäni tosi hyvin, koska oltiin perehdytty hyvin aiheeseen.

 

Kenttätyöpäivä Kemiössä

Lähdimme Kemiöön tapaamaan Baltic Jazz-festivaalin toiminnanjohtaja Solveig Fribergiä. Ajatuksena oli festivaalin markkinointisuunnitelman laatiminen ja yleisesti festivaaliin tutustuminen. Itse toiminnanjohtaja otti meidät iloisesti vastaan ja vajaan kahden tunnin jälkeen meillä oli kasassa paljon materiaalia ja ideoita, joita haastattelun ohella oli kaikille syntynyt. Baltic Jazz vaikutti mielenkiintoiselta festivaalilta, varsinkin paikkansa suhteen. Idyllinen Dragsfjärdin saari luo otolliset puitteet festivaalin toteuttamiselle, vaikkakin se ei tavoita ihan kaikkia festivaalista kiinnostuneita. Markkinoinnin osalta keksimme siis paljon kehityskelpoisia ideoita. Mediamainonnan lisääminen oli yksi asia, jota ajattelimme festivaalin tarvitsevan lisää. Minulle tuli taas mieleen, että ohjelmisto kaipaisi uudistusta. Solveig kertoi, että he ovat saaneet kritiikkiä siitä, että vuosittain esiintyvät samat artistit. Muutenkin he haluavat pitää selkeän linjansa; korkeatasoista vanhanluokan jazzia. Kuitenkin, itse näkisin, että uusien vaikutteiden omaksuminen saattaisi lisätä kävijämäärää ja laajentaa kuulijakuntaa. Taisimme myös kaikki olla yhtä mieltä festivaalin visuaalisesta ilmeestä. Se ei ollut kovin puhutteleva tai ylipäänsä laadukas. Varsinkin nettisivut kaipaisivat totaalista uudistamista. Visuaalinen ilme ei ollut yhtenäinen. Festivaalia oli myös tuotteistettu mm. levyjen ja t-paitojen myynnillä. Julisteiden myynti voisi olla seuraava tuotteistamisen ulottuvuus. Saa nähdä. Näistä lisää markkinointisuunnitelmassa.

 

   Sponsorointi

Sponsorointi ei ole mikään uusi keksintö, vaikka luulisi, että vasta markkinoiden, kilpailun ja teollistumisen myötä tällainen yhteistyömuoto oltaisiin voitu mahdollistaa. Kuitenkin, sponsoroinnin juuret ulottuvat Antiikin Kreikkaan asti, vaikka termi sponsorointi tuskin silloin oli yleisessä käytössä. Sponsorointiin epäilemättä panostetaan, varsinkin taloudellisessa mielessä. Vuosittaiset sponsorointiin käytettävät varat lähentelevät 100 miljoonaa euroa. Taloudellinen panostaminen kaiketi kannattaa, onhan sponsorointi hyväksi todettu yhteistyönmuoto ja ainakin välillisesti tulojen kasvun vaikutin. Sponsoroinnin tarkoitus on hyödyttää molempia, yhteistyössä olevia osapuolia. Sponsorointia hakeva taho haluaa rinnalleen hyvän yhteistyökumppanin ja mahdollisesti taloudellista tukea. Sponsoroija taas on kiinnostunut siitä, minkä vastikkeen se tuestaan saa. Sponsoroijalle täytyy antaa hyvä syy siihen, miksi yhteistyöhön kannattaa lähteä ja näitä syitä sponsorointia hakevan on hyvä miettiä etukäteen. Yleisesti sponsorille on hyötyä esimerkiksi mediajulkisuudesta, tunnettavuuden lisääntymisestä sekä imagon- ja varallisuuden kartuttamisesta. Sponsorointiyhteistyöstä hyötyy erityisesti sellainen kulttuuritapahtuma tai palvelu, jonka toteutuminen ilman sponsorointia olisi mahdotonta. Tukipilariksi yhteistyössä muodostuu osapuolten yhteiset tavoitteet ja arvot; kummatkin ovat mukana samoista syistä ja hyväksyvät toistensa tavoitteet sekä toimintaperiaatteet.

Tunnilla keskusteltiin myös markkinoinnin uusista tuulista. Tavallinen kuluttaja voi toteuttaa markkinointia vaikka omassa kaveripiirissään. Tällaisia markkinoinninmuotoja ovat esimerkiksi ns. hopotus eli puskaradio ja buzz-markkinointi. Buzz-markkinointi perustuu ”suustasuuhun” markkinointiin, jonka tarkoituksena on värvätä jonkun tuotteen käyttäjiä markkinoimaan tuotetta eteenpäin esimerkiksi kavereiden keskuudessa. Tuotteen markkinoija saa vastalahjana tuotepalkkioita tai jotain muuta hyvitystä. Itselleni tällainen markkinoinnin keino vaikuttaa hyvin luotaan työntävältä. Lähinnä mietin sitä, onko tällainen markkinointi eettisesti oikeutettua tai ylipäänsä mainonnan sääntöjen mukaista. Onko buzz-markkinoinnissa loppujen lopuksi kyse vain viattomasta tuotteiden suosittelemisesta toisille vai onko se vain hyvin organisoitua myynninedistämistä? Oli miten oli, itse en tällaiseen toimintaan lähtisi mukaan.

Sissimarkkinointi oli minulla aivan uusi käsite. Sinänsä toimiva markkinoinninmuoto, jos luovuutta löytyy erilaisten ideoiden kehittämiseen, varsinkin jos panoksena on hyvän tuloksen saavuttaminen ennemmin kuin rahan turha haaskaus.

 

 

 

 

 

 

 

 Markkinoinnin kilpailukeinot

Tänään tuli lähes samanlainen olo kuin usealla kansantaloustieteen luennolla; en ymmärrä teoreettisia malleja ja mitä haittaa siitä olisi vaikka en ymmärtäisi? Markkinat käyttävät siis erilaisia kilpailukeinoja asiakassuhteiden ylläpitämiseksi ja kulutustottumuksiin vaikuttaessaan. Kaikki tunnilla esille tulleet ilmiöt ovat hyvinkin paikkansapitäviä. Markkinointi on kuin suuri koneisto, jolla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin pitää pyörät pyörimässä, jotta se täyttäisi sille asetetut tavoitteet markkinoinnin osalta sekä takaisi taloudellisen menestyksen. Markkinoilla tuote on keskipisteenä. Tuotteen ympärille rakentuu lähtökohdat, joista kilpailukeinoja harjoitetaan. Ostajalle luodaan mahdollisimman monipuolisia mielikuvia myytävästä tuotteesta, kaikki seikat otetaan huomioon, jotta ostaja pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla vakuuttamaan siitä, että hän tarvitsee juuri sen tuotteen. Miksi siis markkinointia ajatellessaan herää enemmän negatiivisia ajatuksia? Ydinkysymys on ehkä siinä, että markkinat houkuttelevat meitä kuluttamaan enemmän. Kun ymmärtää markkinakoneiston toimintaa, huomaa, että kyse on hyvin suunnitellusta ja toteutetusta toiminnasta, jonka tavoitteena on kiinnittää huomiomme, vähän manipuloidakin. Mielenkiintoinen onkin se seikka, kuinka moni hyppää mukaan markkinoinnin ja kaupallisuuden pyörteisiin. Joka tapauksessa, eiköhän valistunut kuluttaja tunne sen verran omia kulutustottumuksiaan, että ei tempaudu mukaan ihan mihin tahansa hyödyttömään kaupallisuuteen. Yleensä käsitykseni markkinoinnista ja sen toiminnasta lipuu kaupallisten seikkojen puoleen, mutta liittyväthän ne kiinteästi toisiinsa.

Alennusmyynnit ovat varmasti yksi markkinoinnin toimivimmista valttikorteista. Se on paras keino houkutella meitä hankkimaan jotain sellaista, mitä emme todella tarvitse. Alennusmyyntien tarkoitushan on tyhjentää varastot ja päästä eroon hyödyttömästä tavarasta. Tämä alennusmyynneissä myytävä tavara on usein myös laadutonta, mutta jos halvalla saa, niin mikä tahansa keskinkertainen tuote kelpaa. Totta kai alennusmyyneistä on hyötyä organisaatiolle muutenkin kuin taloudellisen voiton kannalta. Parhaassa tapauksessa myynnin lisäys tuo yritykselle uusia asiakkaita ja näin ollen sen imago myös paranee. Mitä enemmän ostat, sitä halvemmalla saat.